Työnteko

Tutustuminen työntekoa sääteleviin lakeihin.

Mitä tällaisia lakeja on ja mikä on niiden keskeinen sisältö?

Työsopimuslaki

Työsopimuslakia sovelletaan sellaiseen sopimukseen, jonka perusteella työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Vaikka vastikkeesta ei ole sopimuksessa sovittu, pidetään suhdetta työsuhteena, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi ilman palkkaa.

Työsuhteen edellytys työnantajan johdon ja valvonnan alaisenana tehdystä työstä ei tarkoita sitä, etteikö työntekijän kotona tai muuten etätyönä tehtyä työtä voitaisi pitää työsopimuslain tarkoittamana työsuhteena. Työsopimuslain soveltamista ei estä yksistään sekään, että työ tehdään pääasiassa työntekijän omilla välineillä tai koneilla.

Laki nuorista työntekijöistä

Lakia sovelletaan työhön, jota alle 18-vuotias henkilö (nuori työntekijä) tekee työ- tai virkasuhteessa. 3 luvun säännöksiä sovelletaan muuhunkin nuoren työntekijän tekemään työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia.

Nuoria työntekijöitä säätelevät tiukemmat lait kuin täysi-ikäisiä työntekijöitä.

Nuoria työntekijöitä koskevan lain tukena ovat myös työministeriön säädökset nuorille sopivista kevyistä töistä ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelo. Ks. lisää Työelämäoppaan kohdasta Nuoret työntekijät.

Työturvallisuuslaki

Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja. Lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön.

Työehtosopimuslaki
Työehtosopimuslaissa työehtosopimus määritellään seuraavasti:
” Työehtosopimus on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava.” Työehtosopimuksiin liittyy palkkaa, työaikaa ja työturvallisuutta koskeviä määräyksiä sekä sosiaalisia normeja.

Työehtosopimuksista (TES) on muodostunut käytännön tasolla tärkein työsuhteiden sisältöä määrittelevä oikeuslähde. Lainsäädäntö ei määrittele työsuhteen taloudellisia etuuksia, joten niiden säänteleminen on jäänyt työehtosopimuksien solmimisessa päätettäväksi. Toinen työehtosopimusten keskeinen tavoite on työrauhan takaaminen.

Työaikalaki

Työaikalaki on suhteellisen tuore. Uusi työaikalaki tuli voimaan vuonna 1996. Työaikaa koskevia määräyksiä löytyy suunnilleen kaikkien alojen työehtosopimuksista. Työaikakysymysten selvittämiseksi on hyvä tarkistaa, mitä alan työehtosopimuksessa on niistä säädetty. Tavallisesti työaika on työehtosopimuksin sovittu lyhyemmäksi kuin työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäispituus.

Vuosilomalaki

Uusi vuosilomalaki tuli voimaan 1.4.2005. Lain soveltamisala on laajennettu koskemaan kaikkia palkansaajia. Työntekijöiden kannalta tärkein uudistus on määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksien parantaminen. Vuosilomalaissa säädetään vuosilomaoikeuksista: vuosiloman pituudesta, vuosilomapalkasta, lomakorvauksesta ja vuosiloman antamisesta. Vuosilomaan vaikuttavat kuitenkin myös alan työ- tai virkaehtosopimukset.

Tasa-arvolaki

Tasa-arvolakia (laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta) muutettiin 1.6.2005 lukien. Uudistuneessa laissa keskeinen työelämää koskeva asia on tasa-arvosuunnitelmien täsmennetty tekemisvelvollisuus työpaikoilla ja tähän liittyvä uhkasakkojen uhka. Tasa-arvosuunnitelmissa on oltava selvitys naisten ja miesten sijoittumisesta työnantajan eri tehtäviin sekä kartoitus tehtävien vaativuusluokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Tasa-arvosuunnitelmien perusteella voidaan arvioida työelämän tasa-arvon yleisen edistämisvelvollisuuden toteutumista. Uudistunut laki sisältää tiukentuneen syrjintäkiellon myös välillisestä syrjinnästä sukupuolen perusteella sekä kiellon seksuaalisesta häirinnästä.

Yhdenvertaisuuslaki

1.2.2004 voimaan tulleella yhdenvertaisuuslailla on pantu täytäntöön syrjintädirektiivi ja työsyrjintädirektiivi. Laissa kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhteistoimintalaki

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetulla lailla on parannettu työnantajan ja työntekijöiden työpaikalla tapahtuvaa yhteistoimintaa. Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajaa tiedottamaan työntekijöille yritystä koskevista tärkeimmistä asioista, esimerkiksi yrityksen tilinpäätöksestä. Yhteistoimintalaki sisältää myös neuvotteluvelvoitteen henkilöstön asemaan vaikuttavissa asioissa. Ennen kuin työnantaja tekee asiasta päätöksen, on muutoksesta neuvoteltava henkilöstön edustajan kanssa.

Työterveyshuoltolaki

Työterveyshuoltolaki uudistui 1.1.2002. Lain tarkoituksena on, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistoimin edistävät työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa ja työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä ehkäisevät työperäisten sairauksien ja tapaturmien syntymistä. Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään kaikille työntekijöilleen kustannuksellaan työterveyshuollon. Kela korvaa työnantajalle osan kuluista.

Tapaturmavakuutuslaki

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työssä sattuvan tapaturman varalta. Työtapaturmaksi katsotaan paitsi työssä sattunut tapaturma myös sellainen tapaturma, joka kohtaa työntekijää työstä johtuvissa olosuhteissa, esimerkiksi työpaikkaan kuuluvalla alueella tai työmatkalla kodista työpaikalle.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä

Yksityisyyden suojaa työelämässä koskeva laki raamittaa pelisäännöt työntekijöiden tietojen käsittelyyn ja rekisteröimiseen, huumetesteihin, henkilö- ja soveltuvuustesteihin, terveydentilatietojen käsittelyyn, tekniseen valvontaan ja sähköpostin käyttöön. Lähtökohtaisesti työelämän tietosuoja-asioita edistetään yhteistoiminnassa työntekijöiden ja työnantajan kesken.

Työeläkelaki

Uusi työntekijän eläkelaki TyEL tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Yksityisten alojen työntekijät työeläkevakuutetaan tämän lain mukaan työsuhteen pituudesta tai alasta riippumatta. Samalla vanhat TEL-, LEL- ja TaEL-maksut korvautuivat uuden lain mukaisella TyEL-maksulla. Työntekijän eläkelaki velvoittaa työnantajan järjestämään lain mukaiset vähimmäisehdot täyttävän eläketurvan työntekijöilleen. Työsuhteessa ollessaan työntekijä ansaitsee eläkettä. Työeläke on osa palkkaa, jonka maksaminen ajankohtaistuu työsuhteen päättymisen jälkeen, kun työntekijä jää eläkkeelle.

Mitä ovat työntekijän velvollisuudet?

Työntekijällä on velvollisuus:

• suorittaa työ huolellisesti
• noudattaa sovittuja työaikoja
• noudattaa työnjohdon ohjeita
• kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta
• pitää liike- ja ammattisalaisuus
• ottaa huomioon työnantajan etu

Lait ja sopimukset turvaavat työntekijän oikeudet

Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset säätävät, mitkä ovat työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet. Työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat keskenään alakohtaiset työehtosopimukset. Lainsäädäntö ja työehtosopimus määrittelevät esimerkiksi vähimmäispalkat, työajat, lomat, sairausajan palkat ja irtisanomisen ehdot.

Mikä on työehtosopimus?

Työehtosopimus, eli TES on Suomessa työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Sopimukset ovat usein paitsi toimialakohtaisia myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja. Yksityisellä sektorilla työnantajia edustaa useimmin jokin Elinkeinoelämän Keskusliiton, EK:n, toimialaliitoista ja työntekijäpuolella taas jokin SAK:n, STTK:n tai Akavan jäsenliitoista. Julkisella sektorilla solmitaan virkaehtosopimuksia ja työehtosopimuksia. Niiden sopijaosapuolia ovat ammattiliitot ja Kuntatyönantajat KT, Valtion työmarkkinalaitos tai Kirkon työmarkkinalaitos

Mitä työehtosopimusta noudatetaan kauneudenhoitoalalla?

Kosmetologeilla ei ole varsinaista työehtosopimusta, mutta alalla käytetään yleisesti hiusalan palkka taulukkoja. 

Kauneudenhoito- ja hyvinvointi alan palkka muodostuu yleensä perus- ja provisiopalkasta, kun työskennellään toisen palveluksessa. Palkan suuruuteen vaikuttavat työkokemus, työtehtävät, työaika, vastuut, koulutus ja kuntien kalleusluokitus.