Klassinen hieronta
Hieronta on pehmeitten kudosten käsittelyä ja kohdistuu
kehon uloimpiin kudoksiin. Tarkoitus on aikaansaada parantava, korjaava tai
terveyttä edistävä vaikutus. Tavoitteena voi olla rentoutuminen, kivun
lievittyminen, paikallisen nestekierron ja aineenvaihdunnan parantuminen tai
lihasjännityksen laukeaminen. Tavoitteen mukaan hieroja valitsee menetelmän ja
taktiikan.
Suomalaisessa hieronnassa käytetään viittä ns. klassisen
hieronnan perusotetta: sivelyä, hankausta, pusertelua, taputusta ja täristystä.
- Sivelyotteessa käsi liukuu ihon pintaa pitkin ja on käytetyin ote klassisessa hieronnassa. Liikekitkan vähentämiseksi käytetään esim. öljyä.
- Hankausote on perusotteista monipuolisin. Kudosta painetaan ympyrämäisellä liikkeellä alla olevaa tukikudosta vasten. Hoitokohdan iho ja käsi liikkuvat kiinteästi yhdessä.
- Puserteluotteessa lihas tai lihasryhmä puristetaan peukalon ja muiden sormien väliin ja samalla lihasta kohotetaan alustasta.
- Taputusotteita ovat sormitaputukset, kämmentaputukset, nyrkkitaputukset ja sormenpäätaputukset. Ne tehdään vakiintuneen käytännön mukaan hieronnan lopussa.
- Täristysote on pieni, nopearytmisesti värisevä liike, joka kohdistetaan kudokseen kevyesti painaen. Oikein suoritettuna täristysote ulottuu syvälle kudoksiin.
lähteet: http://www.fysigo.fi/?cat=6
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti